Koulu ei ole humpuukiteltta

Moni opettaja on pohtinut mediassa alan vaihtoa, koska kokee, ettei voi tehdä enää opetustyötään turhan sälän keskellä. ”Työ on sirpaloitunut tehtäviin, joiden mielekkyyttä on vaikea ymmärtää,” kirjoittaa uupunut opettaja. On palavereja, neuvotteluja, kehityskeskusteluja, arviointikeskusteluja, vanhempainvartteja ja työryhmiä.

Monissa kouluissa oppilaat ovat lyhytjännitteisiä. Tehtävät hosutaan nopeasti vähän sinne päin, että pääsee tekemään jotain mukavaa, mieluiten jossain muualla kuin luokkatilassa.

Moni opettaja kokee, että syy ongelmiin on uusissa opetussuunnitelmissa. Syy lienee enemmän niiden tulkinnassa. Opettajilta on vähennetty tärkeintä: oikeutta ajatella itse mitä opettaa, ja miten opettaa. Sen tietävät paremmin jotkut, joilla on virka ja valta, vaan ei kokemusta koulutodellisuudesta. Opettajan pitäisi hyväksyä, että tieto on nyt tikulla ja opettaja on kanssaoppija, joka ei saa häiritä oppilaita opettamisella. Tiedon varastoiminen omaan päähän on kuitenkin sen kaivatun ”luovan innovatiivisuuden” perusta. Mitään todella arvokasta ei voi luoda tyhjästä.

Olen seurannut vuosikymmenet ylhäältä syötettyä muutospuhetta. Helppo-heikit ja höpinä-huldat on nostettu virallisiksi suunnan näyttäjiksi; he ovat korvanneet visioilla ja unelmahötöllä syvällisen pedagogisen ymmärryksen, vastuun ja moraalin. Laatukonsultitkin ovat olleet suosiossa. Kouluille on pakkomyyty laatua kuin makkaraa.

”Ei tiede taivu makkarakoneeksi,” lausui etevä neuroverkkojen tutkija Teuvo Kohonen, kun yliopistoille ryhdyttiin rustaamaan pinnallisia laatukriteerejä.
Kouluhallintoa tulisi valistaa samanhenkisesti: Ei oppilaasta tulee ”osaajaa” kun kouluista tehdään kilparatoja tai ”humpuukitelttoja;” sellaisia oli 50-luvulla. Teltassa oli pelejä, ammuntaa, levyautomaatti, ehkä jopa käärme tai peräti napatanssija ja muutakin mukavaa. Humpuuki on hetken kivaa, mutta siihen kyllästyy nopeasti. Koulun kilparadoilla monet oppilaat nääntyvät ja keskeyttävät kisan.

Opetuksen laatu syntyy opettajan ja oppilaan kasvatussuhteesta, vuorovaikutuksesta, jossa opettajalla ja oppilaalla on omat roolinsa. Oppilaan on opiskeltava, koska muuten ei opi. Keskittynyt opiskelu ei ole oppilaiden passivoimista, paras aktiviteetti tapahtuu aivoissa, eikä sitä voi korvata motorisella levottomuudella. Liikkua pitää, ja paljon, mutta ei jokaisella oppitunnilla.

Koulu tarvitsee resursseja ja sopivia ryhmäkokoja. Jopa kirjoihin tulisi olla varaa ja niitä tulisi saada käyttää. Silloin koululainen oppisi lukemaan, ehkä kirjoittamaan ja jopa laskemaan.

On kuitenkin ymmärrettävä, että materiaaliset kehystekijät ovat vain hyvän opetuksen minimiedellytyksiä. Seinillä, digillä ja riippukeinuilla kehuminen ei takaa opetuksen hyvää tasoa. Hyvä koulu kasvattaa ihmistä, persoonaa. Hyvässä koulussa kaikki tuntevat kelpaavansa. Hyvässä koulussa osoitetaan keskinäistä kunnioitusta ja huolenpitoa; siellä sekä opettajat että oppilaat käyttäytyvät toisiaan kohtaan kuin sivistyneet ihmiset.

Oppilaat tuovat kouluun kodeistaan kaikki kokemuksensa. Jonkun oppilaan kevyt reppu on täynnä iloa ja intoa, jonkun toisen murhetta, pelkoja ja häpeää. Jos raskaita reppuja on luokassa liikaa, ei opettaja jaksa. Hän tarvitsee apua, kuten oppilaatkin.

***

Hallitusneuvotteluissa keskitytään kuulemma seuraavaksi ”ilmiöiden” tarkasteluun. Jaa-ha, että sielläkin sitä sitten niitä ilmiöitä… Minä ehdotan ”ilmiöiksi” paria aihetta: ”Miten luovaa lahjakkuutta vaalitaan ja miten se tuhotaan,” ja toisena ”Lasten turvallisuus yhteiskuntarauhan tukipilarina.”

Poliittinen kattila kiehuu ja pöhisee aikansa, mutta kyllä sieltä vielä käärmekeitto syntyy. Ihan kansakoulun parhaita perinteitä lainaten: ”Kuule, sinä syöt keittosi loppuun, tai itket ja syöt.” Tällä periaatteella kouluakin on ”kehitetty” viime vuodet.

Yksi ajatus artikkelista “Koulu ei ole humpuukiteltta”

  1. Niin totta! Digiloikataan ojasta allikkoon. 37 vuotta opettajana olleena voin todeta nyt olevani todella huolestunut peruskoulumme alasajosta. Uusikylä puhuu täyttä asiaa!!!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s