Kouluopetus on kasvatusta eikä pelkkää oppimista

Kiivaana käyvä keskustelu digi- ja ilmiöoppimisesta on tärkeää, mutta se ei saa estää näkemästä mikä opetuksessa on tärkeintä. Suuri ongelma on se, että liian harva opetuksen kriittinen muutosagentti ymmärtää kouluopetuksen ydinasioita.

Suomessa opettajia on koulutettu jo vuosikymmeniä opetuksen teoreettiseen ymmärtämiseen ja käytännön opetustaitoihin. Myös koulutuspoliitikkojen ja kenen tahansa olisi hyvä ymmärtää mitä ”opetus” on. Se olisi koulua koskevan järkevän keskustelun perusedellytys. Opettajan tärkein taito on itsenäisen kriittisen pedagogisen ajattelun taito. Kouluissa hyvä opetus luodaan joka päivä uudestaan; opettajan työ on hyvin vaativaa.

TÄTÄ ON KOULUOPETUS: OPETETAAN-OPISKELLAAN-OPITAAN

Koulupuheissa edetään suoraan oppimiseen ja oppijoihin. Kannattaisi pohtia myös opettamisen ja opiskelun osuutta oppimiseen.
Kouluopetus lähtee aina OPSin tavoitteista. Tavoitteet ovat tiedollisia (opiskellaan faktoja, analysoidaan, sovelletaan tietoa), taidollisia ja sosiaalis-affektiivisia (liittyvät motivaatioon, ahkeruuteen ja tunne-elämään). Tavoitteet ovat ajallisesti lähi-, väli- ja etäistavoitteita, sekä alaltaan hyvin spesifejä oppianekohtaisia tavoitteita tai laajoja yleistavoitteita(moraalisääntöjen sisäistäminen, ajattelutaitojen kehittyminen). Kaiken opetuksen yleispäämääränä on oppilaiden eheän persoonallisuuden kasvu; se ei ole sanahelinää, vaan kaiken opetuksen ydin.

Tavoitteiden pohjalta opettaja valitsee opetuksen sisällöt ja opetusmenetelmät. Hän eheyttää oppisisältöjä vertikaalisesti (ajallisena jatkumona) ja horisontaalisesti, teemaopiskelun eli ”ilmiöoppimisen” avulla. Hän ottaa oppilaat mukaan suunnitteluun ja antaa heille lisää vastuuta sitä mukaan kun taidot ja kypsyys karttuvat. Vastuuta ei pidä kuitenkaan antaa liikaa, koska se aiheuttaa ahdistusta ja vierottaa oppilaat opetuksen suunnittelusta. Kun rajat ovat selvät, opettaja ei saa mitätöidä oppilaiden ideoita. Opetusjakson jälkeen arvioidaan yhdessä miten opiskelu onnistui, mikä oli hyvää, mikä oli parannettavaa.

Nykyopettaja hallitsee monia opettajakeskeisiä, oppilaskeskeisiä ja yhteistoiminnallisia työtapoja, opetusmuotoja. Kun tavoitteet sitä edellyttävät, opettaja opettaa ”opettajakeskeisesti” faktat ja taidot; hän siirtää opetuksen painopistettä oppilaiden aktiiviseen opiskeluun heti, kun aika on sopiva. Opettajan esityskin voi olla hyvin ”oppilaskeskeinen,” kun se on kiinnostava. Joskus opettaja suorastaan lumoaa oppilaansa asiantuntevalla ja tunteisiin vetoavalla esityksellään. Totta kai nykyopettaja pyrkii aktivoimaan oppilaita omatoimisiksi ja itseohjautuviksi. Se ei saa kuitenkaan tapahtua ”antaa mennä” –tyylillä. Opetus edellyttää turvallista, pysyvää oppimisympäristöä.

Kun kouluopetukseen vaikuttavat voimakkaasti oppilaan yksilölliset ominaisuudet (lahjakkuus, luovuus, temperamentti, mielenterveys), sosiaaliset roolit kouluyhteisössä ja kotiolojen vaikutus, alkaa opetuksen kompleksiuus hahmottua. Pitää muistaa, että koulut ovat oppilaiden asuinalueiden sosiaalisen rakenteen, oppilaskoostumuksen ja varustetason suhteen hyvin erilaisia. Joillekin jaetaan tietokoneita, toisille ei edes kirjoja. Pitäisi ymmärtää, miten monet muuttujat opetusprosessiin vaikuttavat kaiken aikaa. Isoissa heterogeenisissä ryhmissä opetustyö voi olla hyvin raskasta.

Koulun muutosagenteilla on omat piilotavoitteensa. Muistan tapauksen hieman ennen ensimmäistä Pisa-mittausta. Helsingin yliopiston, opetusministeriön ja opetushallituksen edustajat halusivat tapaamista. Opetusopin professorina tunsin olevani syytettynä tuomioistuimessa. Minulle kerrottiin että opettajankoulutuksessa ei ymmärretä edes mitä oppiminen on, siellä taotaan tietoja kalloon, kun pitäisi TUTKIA ILMIÖITÄ. On saatava aikaan muutos, jos halutaan rahoituksen jatkuvan.

Yritin kertoa miten monipuolisesti opettajia koulutetaan ja mitkä ovat kouluopetuksen tärkeimmät tavoitteet. Tuomioistuimen ex-taistolainen hallintobyrokraatti lausui taas kerran tutut sanansa 70-luvulta: Et siedä kritiikkiä, tuo on muutosvastarintaa.

Pian tuli Pisa, joka kertoi, ettei suomalainen peruskoulu eikä opettajankoulutus olleetkaan maalle häpeäksi. Niitähän voitiin suorastaan lähteä kauppaamaan kaukaisiin maihin.

Taas on kouluremontin aika. Sitra kokosi pari vuotta sitten 31 ”poikkiyhteiskunnallista vaikuttajaa” visioimaan koulutuksen tulevaisuutta. Inspiraatiota haettiin ekskursiolta Yhdysvalloista, mm. Bostonista, ja valaistuttiin: Suomessa koulutetaan eilisen maailmaan; julkaistiin kirjanen ”Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista.” Että sellainen Suomi on tulossa! Ja lisää tekstiä:

”Olemme pitkään ratsastaneet Pisa-hysterialla ja uskotelleet, että meidän koulumme on hyvä. Meillä on hirveän hyvä koulu eilistä varten. Se ei ole tätä päivää eikä tulevaisuutta varten.” ”Oppiminen ei ole parsakaalia, joka pitää kuorruttaa suklaalla, jotta se menisi paremmin alas. Oppiminen on mieletön kolmen tähden Michelin ateria. Kouluun pitäisi perustaa unelmaklubeja.” Mikäs siinä, jos klubiin haluavat vain saadaan kiinni ”modernin oppimisympäristön” metelin keskeltä. Turvalliset seinät antaisivat luovuudelle turvalliset puitteet. Hysteriaa on Sitran ohuessa julkaisussa paljon enemmän kuin 14 Pisa-vuoden aikana julkitulleissa suomalaisen opetusväen vaatimattoman tyytyväisissä kannanotoissa: Emme olleetkaan opetuksen pohjasakkaa, kuten julistettiin koko 90-luku.

Nyt uudistajat julistavat innovaatioina oppilaskeskeisyyttä, syväoppimista ja ilmiöoppimista eli opetuksen integraatiota. Sponsorirahaa ja suosiota saa, kun haukkuu koulun ”eilisen kouluksi.” Mekastajien tulisi alentua katsomaan opetusopillista eilistä edes sen verran, että älyäisivät, että opettajille on turha paasata asioista, jotka nämä omaksuivat jo toissapäivänä eli 1970-luvulla.
Ilmiöoppiminen, tietotekniikan opetuskäyttö, oppimispelit ja joustavat opetustilat kuuluvat nykykouluun. Mutta kun guru julistaa, että pelit voivat sivistää enemmän kuin kieliopin säännöt, on syytä herätä.

Tärkeintä olisi kysyä nyt, kuka koulutuksen suuntaa ohjaa ja mihin sitä viedään. Miten koko koulujärjestelmään ujutettu kilpailu vaikuttaa kouluun ja oppilaisiin? Pitäisi olla tehokas ”osaaja” jo alakoulussa; muuten ei pääse edes lukioon. Kun kouluelämää ohjaavat yhä enemmän tehokkuusvaatimukset, pitäisi tajuta, että eliitti ei ymmärrä lapsen luontaista psykofyysistä kasvua; kilpailu ahdistaa ja jäytää oppilaiden mielenterveyttä.

Ei poliitikkojen ja bisneksen ihannoimalla ”tulevaisuusosaajalla” ole aikaa pohtia ilmiöitä. Hän pänttää tietoja päähänsä, vain siten hän saa hyvän todistuksen ja voi ehkä päästä yliopistoon. Pois siis turhat taide- ja taitoaineet; liikkua kuitenkin pitää. Olympiakomitea ja eräät isot firmat sponsoroivat jo yksityisiä (maksullisia) liikuntapäiväkoteja. Näin saadaan aikanaan kestäviä työntekijöitä ja osakkaille bonuksia. Itse olen havainnut, että taaperot liikkuvat, hyppivät ja kiipeilevät ilman sponsoriakin heti, kun pääsevät irralleen luontoon.

Suomen Pisa-menestys perustui siihen, että traditionaalinen luokkaopetus yhdistyi järkevään oppilaskeskeisyyteen. Oppilaita vaadittiin opiskelemaan, koska koulusaavutukset syntyvät vain opiskelemalla. Kaiken metelin ja konsulttijargonin keskellä tämä kannattaa pitää mielessä. Tehokkuus ei vaadi sitä, että kouluista tehdään taistelukenttiä ja oppilaista ahdistuneita elämää pelkääviä suorittajia.

Pitäisi tajuta, että liian moni koululainen syrjäytetään jo varhain kodin ongelmien vuoksi. Kouluja jaetaan hyviin ja huonoihin. Varakkaat ostavat jo lapsilleen lisäopetusta; eiköhän joistain kouluista tehdä pian osakeyhtiöitä, Ruotsin tapaan. Mieluiten englanninkielisiä, mitäpä pikkuisen Suomen omalla kielellä on enää merkitystä. Nuori osaaja tähyää ulkomaille. Korkeakoulut tuottavat liukuhihnalla julkaisuja, tankero-englanniksi. Tavoitteena on pääsy sadan parhaan joukkoon jollakin hemmetin listalla, on siinä akateemikoille elämäntehtävä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s