Inhimillisyys, suvaitsevaisuus, kaunis turhuus

Elämän loppupuolella ihmisellä on ehkä parhaat mahdollisuudet löytää harvinainen lahja, ihmisestä voi tulla viisas. Ja viisaudestahan maailmassa on pula, ei älykkyydestä tai muusta lahjakkuudesta. On menty kuuhun, kehitetty mahtava tietoteknologia, voitettu sairauksia. Samalla kuitenkin maailmassa jatkuu säälimätön tappaminen, luonnon tuhoaminen, lasten ja naisten alistaminen prostituoiduiksi ja orjatyövoimaksi. Härski oman edun tavoittelu, rahan ja vallan kahmiminen vahvemman oikeudella näyttää olevan hyvin suosittu lahjakkuuden sovellusalue kautta maailman, myös Suomessa.

Tunnumme olevan matkalla kiihdytetyllä, tulosvastuullisella matkalla kohti kuolemaa, kuten säveltäjä Kalevi Aho on todennut. Harvalla näyttää olevan halua ja rohkeutta kysyä ”miksi?” Kysyjät ovat usein luovia,lahjakkaita persoonia, siinä mielessä etuoikeutettuja, että heillä on juuri lahjakkuutensa takia mahdollisuus elää rohkeasti itsenäistä elämää.

Viisaat eivät ole riippumattomuudessaan itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, muita hyväkseen käyttäviä loisia tai vallanhimoisia alistajia, vaan he tuntevat vastuunsa perheestään, kanssaihmisistään ja koko maailmasta. Viisas ei elä lahjojensa lumossa, kaikkivoipaisuuden harhan vallassa; se johtaa usein vain kyltymättömään haluun kukistaa muut ihmiset, kuvitellut kilpailijat. Ahdistus pakottaa joka päivä heräämään samaan onnettomaan tilanteeseen: Tänäänkin minun on ansaittava teoillani muiden hyväksyntä, osoitettava itselleni ja muille, että olen parempi kuin muut.

Kun Lewis M. Termanin jättimäisen seurantatutkimuksen 1500:lta entisiltä ”lapsineroilta” kysyttiin 60-vuotiaina mikä oli tuottanut heille eniten tyydytystä elämässä, järjestykseksi muodostui perhe, kyky nauttia elämästä ja työ. Tutkijat huomasivat verratessaan sataa parhaiten alallaan menestynyttä, tasapainoista lahjakkuutta ja sataa heikoimmin menestynyttä ja onnetonta, että hyvinvoivien elämässä kulki johdonmukainen lanka lapsuudesta aikuisuuteen.

Huolehtiva, kannustava ja tunneilmastoltaan turvallinen koti ennusti parhaiten mahdollisuuksia tyytyväiseen elämään ja arvostettuihin ammatteihin. Heikoimmin menestyneet näyttivät kantavan lapsuutensa traumoja mukanaan koko elämänsä ajan; heidän psyykkinen ja fyysinen terveytensä oli heikko verrattuna menestyviin. Aineistossa oli tosin hyvin vähän kirjailijoita, taiteilijoita tai keksijöitä; näiden kotitausta on usein kaukana keskiluokkaisesta harmoniasta.

En tiedä olisiko Mika Waltari päässyt Termanin tutkimusjoukkoon. Waltari täytti ainakin yhden etevän luovan ihmisen tunnuspiirteen: hänen isänsä kuoli varhain. Waltari kuvaa Ihmisen ääni -teoksessa oman luovuutensa ehtymistä, sitä tuskaa ja ahdistusta mikä seuraa, kun kesä toisensa jälkeen kuluu ilman uuden kirjan syntymistä.

”Ja aika kuluu. Kirjoituskoneen ääressä, mitään tekemättä, aika kuluu uskomattoman hitaasti. Kunnes on taas aika laskeutua alakertaan, katsella pilviä, päivänlaskua, sydän kivistäen, kouristuksia mahassa. Syödä tai olla syövinään, kun pala tarttuu kurkkuun. ..Ehkä huomenna pääsen alkuun…Mutta kirja ei löydä muotoaan.. Kunnes pohjattoman pettymyksen ja surun vallassa huomaan: turhaan, turhaan….
Waltari sanoo, että hänellä on ollut onnea. Työkyky säilyi pitkään. ”Ehdin kirjoittaa paljon. Ehdin kirjoittaessa elää monta elämää.” Kirjailija korostaa, että ihminen on ihmisen ainoa veli tässä maailmassa. Ihmisen on opittava elämään lyömättä veljeään. ”Tärkeitä arvoja ovat inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja kaunis turhuus” sanoo Waltari. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan joka hetki siihen kumpi on voitolla inhimillisyys vai epäinhimillisyys, suvaitsevaisuus vai suvaitsemattomuus, siihen, onko ihmiselämässä sijaa kauneudelle vai onko kauneuden kaipuu turhaa, tehokkuuden este.

Irvokas pikanäyttö uuden alkoholilain seurauksista

Pari päivää sitten tapahtui näin: Näyttämöllä esiintyi kymmenien nuorten ryhmä; iso sali oli täynnä vanhempia ja kavereita. Kesken upean esityksen salista oli pakko poistaa älyttömyyksiä huuteleva humalainen nainen. Hän oli yhden esiintyjän äiti.

Asiantunteva nettikirjoitus sen kertoo: ”Alkoholiriippuvuus ja alkoholismi on helvettiä. Se on läheisille ja alkoholisteille uloste ja virtsa housussa, itku kurkussa, tuska sielussa ja pelossa elämistä ja olemista. Kulisseja, jännittämistä ja pahaa oloa töissä, vapaalla, kotona ja konferenssissa. Alkoholismi on suomalainen kansantauti, joka tappaa.”

Alkoholisteja on Suomessa arviolta 400 000. Kun alkoholin hintoja laskettiin ja viinan tuontia Virosta helpotettiin 2004, katkaisuasemien ja poliisiputkien työntekijät kertoivat, että joka päivä on yhtä viikonloppua ja tolkuttomassa kännissä sisään kannettavia riitti: nuoria, vanhoja, naisia ja miehiä. Kun helsinkiläisen putkan sairaanhoitajalta kysyttiin mitä hän odottaa tulevaisuudelta, hän vastasi yhdellä sanalla: ”Hirveitä.” Ja lähti toimittamaan raskaana olevaa juopunutta sairaalaan.

Uudesta, tuoreesta alkoholilaista on iloittu, koska nyt kuulemma loppui holhous, alkoi vapaus ja eurooppalaisten sivistyneiden juomatapojen omaksuminen kautta Suomen. Sivistyneen on kai ihan pakko saada sitä viisi-prosenttista saksalaista olutta.

Samaan aikaan, kun eduskunnassa riemuittiin uudesta alkoholilaista, talosta kuskattiin umpihumalaista sairaalaan ja toinen riehui kännissä, halusi tapella, heitteli juomia lattialle ja yritti suudella väkisin toista kansanedustajaa. Että se niistä eurooppalaisista juomatavoista, joihin vahvemmalla oluella ja limuviinalla totutellaan pian maamme joka kolkassa.

Vielä 1960-luvulla lähes puolet 30–49-vuotiaista naisista ilmoitti olevansa raittiita, vuonna 2000 enää neljä prosenttia. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä, kertoo tutkimus.

Viinilasillinen ruuan kanssa ei liene pahaksi. Yhä useammat ”tavalliset ihmiset” tuhoavat kuitenkin oman ja perheensä elämän liialla alkoholilla. Päihderiippuvaisten kaunistelut eivät tätä totuutta muuksi muuta.

Mitä helpommin alkoholia saa, sitä enemmän sitä käytetään. Mitä vahvempaa väkijuomaa juodaan, sitä nopeammin mm. terveyshaitat, alkoholikuolemat ja rattijuoppous lisääntyvät. On ennustettu, että vahvan oluen vapauttaminen Alkosta vähittäiskauppaan laskee hintoja jopa 40 prosenttia. Joka kyläkauppa myy pian kännin ainekset halvalla. Ennustan sivistyneen nautiskelun sijasta lisää sikamaista juopottelua kaikkine lisämausteineen, joista lehdet päivittäin uutisoivat.

Kun ajattelen humalaisen äidin lasta näyttämöllä, kavereidensa keskellä, kyynelet tulevat silmiin. Nuoren tuskan täytyy olla hirveä. Äidille toivon aidosti ja koko sydämestäni hyvää ja paljon iloa lahjakkaasta lapsestaan. Jos Teillä on alkoholiongelma, hakekaa nopeasti apua! Elämänne voi olla hyvä ja kaunis.

Rohkeuskasvatus ruokkii luovaa lahjakkuutta

http://www.operafestival.fi/fi/Inspired-in-Finland

Savonlinnan Oopperajuhlien projekti INSPIRED IN FINLAND edistää suomalaista osaamista, lahjakkuuden ja luovuuden tukemista. Tässä on panokseni projektille:

Suomalainen kapellimestari tietää miten hän voi saavuttaa tavoitteensa ja miten pitää toimia, että ideat toteutuvat. Menestyvällä kapellimestarilla on voimakas tahto, selvät tavoitteet ja kyky toteuttaa suunnitelmansa erittäin tehokkaasti. Sinfoniaorkesterin johtaminen on hyvin yksinäistä työtä. Kaikki me kapellimestarit olemme outoja, tietyllä tavalla hulluja yksilöitä, hengeltämme takametsien miehiä..”

 Näin maailmanmainetta niittänyt suomalainen kapellimestari pelkistää olennaiset seikat siitä, miten lahjakkuus voi jalostua jonkin alan erityislahjakkuudeksi.Synnynnäisesti kyvykäs lapsi voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa jopa kansainvälisesti tunnustetuksi taiteilijaksi, keksijäksi, tiedemieheksi, urheilijaksi tai minkä tahansa erityisalan talentiksi, osaajaksi. Tämä vaatii palavaa rakkautta omaan erityisalaan. Halu kehittyä ja kyky opiskella ja harjoitella pitkäjänteisesti kuvaa kansainvälisiä huippuja. Anders Ericssonin tunnettu ns. 10 000 tunnin sääntö kertoo, että huipulle pääsee vain, kun harjoittelee ja opiskelee tuon tuntimäärän keskittyneesti, järkevästi työtä ja lepoa vuorotellen.

Lahjakkuus on kulttuurisidonnainen käsite.  Kun ympäröivän kulttuurin arvostukset ja  yksilön ominaisuudet kohtaavat, voi syntyä talentti, erityislahjakkuus. Suomessa arvostetaan mm. kilpa-autoilijoita ja jääkiekkoilijoita, toki myös muusikoita, käsityöläisiä, taiteilijoita, tiedemiehiä ja kirjailijoita.

Koulujen opetussuunnitelmat määräävät mikä on tärkeää,  painottuuko opetus teknologiaan, kieliin, taiteisiin, urheiluun vai musiikkiin. Saako tuleva runoilija tai taitava käsityöläinen yhtä paljon tukea ja ymmärrystä kuin jääkiekkotähti tai koulun supernörtti? Pitäisi saada.

Sattumalla on usein osuutensa lahjakkuuden löytymiseen. Nuori kyky kohtaa oikeaan aikaan opettajan tai mesenaatin, joka tarjoaa oikotien huipulle. Esa-Pekka Salonen on tunnettu esimerkki; hän joutui 25-vuotiaana pikakomennuksella Lontoon kuuluisan Philarmonia-orkesterin kapellimestarin sijaiseksi ja valloitti taidollaan ja karismallaan yleisön. Tie tähtiin oli auki.

Moni lahjakas  on kiittänyt sattumaa menestymisestään. Sattuma ei kuitenkaan yksin selitä kenenkään menestystä. Tärkeintä on se, että nuori tarttuu rohkeasti avautuvaan mahdollisuuteen. Se vaatii itseluottamusta;  ikävä kyllä monen nuoren lahjakkuuden kasvu on padottu kotona tai koulussa sarkastisilla ja väheksyvillä huomautuksilla. Kaipaisimme kannustava rohkeuskasvatusta kouluihin ja vapaaehtoisiin harrastuksiin.

Modernin luovuustutkimuksen yksi uranuurtaja E. Paul Torrance  on julkaissut seuraavan lapsille ja nuorille tarkoitettuun julistuksen:

  • Älä pelkää rakastumista johonkin itsellesi tärkeään asiaan!
  • Tunne vahvuutesi, harjoittele, kehity, iloitse ja ole ylpeä niistä!
  • Vapauta itsesi muiden odotusten taakasta!
  • Yritä löytää hyviä ohjaajia ja opettajia!
  • Älä tuhlaa energiaa muiden miellyttämiseen!
  • Tee sitä, mistä pidät ja missä olet hyvä!
  • Kasva itsenäiseksi ja riippumattomaksi.

 Pelaamme liian usein pelejä, joiden epäoikeudenmukaiset säännöt ovat jonkun sanelemia. Ihmisen luovuus vapautuu, kun hän ymmärtää, että hänellä on oikeus valita oma polkunsa, kunhan ei vahingoita muita.

Ei kaikista tule huippuosaajia eikä maailmantähtiä. Jokaisella lapsella on kuitenkin omat erityislahjansa, joiden varaan voi rakentaa oman tulevaisuutensa. Kaikille yhteinen peruskoulumme on ollut upea menestystarina. Kiitos peruskoulun, suomalainen menestyjä voi nykyään olla kotoisin maalta tai kaupungista eikä kotien sosioekonominen asema ratkaise nuoren uranvalintaa ja tulevaisuutta.

Lahjakkuuteen liittyvät sukupuolta koskevat väärät uskomukset ja ennakkoluulot ovat onneksi karisseet; menestyvän kapellimestarin ei tarvitse enää olla takametsien mies, kuten Susanna Mälkki ja Eva Ollikainen ovat osoittaneet. Suomalaiset tytöt ja naiset ovat näyttäneet olevansa monilla aloilla vähintään poikien ja miesten veroisia osaajia.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi antaa mahdollisuudet löytää omat lahjansa, nauttia elämästään, ystävistään ja lahjakkuudestaan 100-vuotiaassa Suomessa, ”ihanuuksien ihmemaassa,” josta kansakoulussa laulettiin.

Jouko Turkan nerous ja hulluus

Edesmennyt Jouko Turkka mylläsi 1970-90 -luvuilla suomalaista teatterielämää perusteellisesti. Turkan ohjaamat Seitsemän veljestä ja Kiimaiset poliisit herättivät katsojissa raivoa. Kuolaavat, mökeltävät näyttelijät eivät sopineet suuttuneiden mielestä televisioon, vaan hoitolaitokseen yhdessä gurunsa kanssa. Turkkaa inhottiin.

Monet Turkan oppilaat Teatterikorkeakoulusta muistelevat professoriaan kunnioituksella. Turkka uudisti teatterin ja loi uudenlaisen näyttelijäsukupolven. Vesa Vierikko, yksi Turkan mallioppilaista kehuu opettajaansa ja sanoo monen muun tavoin, että hän kulki nerouden ja hulluuden rajalla. Turkan fyysisyys ja raivoaminen eivät miellyttäneet kaikkia hänen oppilaitaan. Oppilasta loukkaavaa alistamista ei voi perustella millään järki- tai tekosyyllä.

Moni näyttelijä kutsuu Turkkaa neroksi.Nerouden määrittely on hankalaa, ehkä Turkka on teatteritaiteemme nero. Hän oli ainakin  ehdottomasti Luova Lahjakkuus, siitä todistavat kiistatta myös hänen kirjansa, esimerkiksi ”Aiheita.” Teoksen lyhyet tarina ovat omaperäisiä, hauskoja, traagisia, yllättäviä –nerokkaita.

Entä oliko Jouko Turkka luova hullu? Luovuuden ja hulluuden yhteys on 1800-luvulta periytyvä myytti. On totta, että monilla luovilla ihmisillä on mielenterveyden ongelmia, jotka johtuvat sekä luontaisesta herkkyydestä että luovan työn rasittavuudesta. Työ saattaa kestää kuukausia tai vuosia eikä sen onnistumisesta ole takeita. Syntynyt taideteos voidaan julkisuudessa sivuuttaa tai teilata. Harva itsensä alttiiksi pannut kestää järkähtämättä työnsä julkisen mitätöimisen, huijarin tai epäonnistujan leiman.

Monet maallikot yhdistävät luovan omaperäisyyden mielenvikaisuuteen. Tehokas luova tuottaminen ja akuutti mielisairaus on kuitenkin mahdoton yhdistelmä, koska sairauteen kuuluvat harhat, mielialan vaihtelut ja kaoottinen ajattelu estävät luovan toiminnan. Vaikka monet taiteellisesti lahjakkaat ihmiset kärsivätkin mielenterveyden ongelmista, ei pidä ajatella, että luova lahjakkuus edellyttäisi niitä.

Luova prosessi vaatii usein käynnistyäkseen uskallusta, epäsovinnaisuutta, jopa maanista vimmaa. Monen luovan ihmisen elämä on jatkuvaa tanssia kuilun partaalla. Joissakin perheissä ruokitaan lasten henkistä epätasapainoa. Ne lapset, jotka onnistuvat säilyttämään ns. normaaliutensa elävät tavallisen elämän. Yhdestä perheen lapsesta voi kasvaa Luova Lahjakkuus, joka kirjoittaa, säveltää, keksii, näyttelee tai kehittelee tieteellisiä teorioita, ehkä joutuen elämään koko ikänsä kuin veitsen terällä, kuitenkin luomiskykynsä ja riittävän realiteettitajunsa säilyttäen.

Mihalyi Csikszentmihalyin mukaan luova ihminen kykenee käyttämään  persoonallisuutensa monia puolia joustavasti. Jokaisessa piirteessämme on tavallaan kaksi puolta, joista toinen pyrkii dominoimaan. Hyvin varautunut ihminen haluaisi olla tietyissä tilanteissa spontaanimpi, alistuva haluaisi joskus hallita muita. Niin kauan kun painamme varjoisan puolen itsestämme yhä syvemmälle emme pysty elämään eheästi, vaan yritämme olla neutraaleja, tavallisia, Csikszentmihalyi toteaa.Luova yksilö uskaltaa käyttää myös persoonallisuutensa ääripäitä tuntematta  syyllisyyttä, kuten vähemmän luovat.

Yhteiskunnallisesti tärkeintä ei ole pohtia kuka on luova, kysyä salliiko koti, koulu, työpaikka tai harrastuspiiri luovuuden. Luova yhteisö on avoin, kannustava ja vapaa; siellä saa kokeilla, erehtyä ja epäonnistua, olla eri mieltä pelkäämättä ketään. Onko Suomi enemmän luovan vapauden valtakunta vai ahdistuneen puurtamisen mallimaa?

Tutkimus osoittaa, että luovuus syntyy ideoiden ristiriidoista, mutta se kuolee yksilöiden ristiriitoihin. Ahdistava kilpailu, suorituspakko, tiukat aikataulu- ja tulosvaatimukset tappavat luovuuden idut. Luovuus ei lisäänny hokemalla sanaa innovatiivisuus. Aidot nerot eivät elämöi itsestään. He ahkeroivat ja luovat intohimoisesti uutta. Työn tulos on välillä keskinkertainen, mutta tuotannon joukossa on helmiä, joiden ansiosta tulevatkin sukupolvet tunnistavat tekijän nerokkuuden.

 

 

 

 

 

 

Musiikin lumovoima

Sidney Bechet: Petite Fleur; Vesa Vatanen, piano, Kari U., klarinetti, Antti Teinilä, basso, Timo Valkamo, rummut

Käväisin soitinliikkeessä. Pieni poika kulki siellä isänsä perässä, isä oli selvästi ammattimuusikko. Kun isä kokeili eri soittimia, poika esitti kommentteja niiden äänestä. Poika kertoi myyjälle, että isona hänkin saa tuollaisen ison viulun.

Kysyin isältä pojan ikää, poika oli kaksi – vuotias, lokakuussa hän täyttää kolme. Kun sanoin leikilläni, että ”jo kaksi, eikä vielä soita,” isä sanoi, että kyllä hänellä on jo pieni viulu. Lisäksi poika tuntee monia viulisteja. Kysyin keitä ja poika vastasi ”Pekan.”

Sanoin leikilläni, että ”tunnet siis Pekka Kuusiston.” Isä sanoi, että juuri hänet.

Pojasta voi tulla viulutaiteilija. Se vie kuitenkin aikaa. Synnynnäiset lahjat jalostuvat aikuisen kyvyiksi vain vuosien harjoittelulla. Ei Mozartkaan säveltänyt geeneillään, vaikka on houkuttelevaa kuvitella, että pelkkä jumalainen lahjakkuus teki hänestä neron. Mozartin ainutlaatuinen lahjakkuus kehittyi geenien, suotuisan ympäristön ja jatkuvan musiikin opiskelun yhdysvaikutuksesta.

Mozartin elämä ei ollut helppoa ankaran ja vaativan isän vuoksi, mutta nero säilytti valtavan luomisvoimansa kuolemaansa saakka; hän kuoli vain 35-vuotiaana.

Eri alojen neroja ei voi tuottaa. Synnynnäiset kyvyt, kotiympäristö, kulttuuri ja ajan henki luovat yhdessä huippulahjakkuuden. Sellaiseksi kasvamisen edellytys on aina intohimoinen rakkaus viuluun, jalkapalloon, matematiikkaan tai mihin tahansa alaan.

Jos puuttuva spontaani rakkaus yritetään korvata vanhempien vaatimuksilla, edessä on ankea elämä, jopa henkinen luhistuminen. Koti, opettajat ja valmentajat voivat opettaa, mutta heidän tulee myös tukea ja vaalia nuoren  turvallisuuden tunnetta ja mielenterveyttä. Kaikki on hyvin silloin, jos lapsi tai nuori nauttii harrastuksestaan eikä häntä lastata ahdistavilla suorituspaineilla.

Musiikista nauttiminen, kuunteleminen, soittaminen tai laulaminen voi olla nautinnollista kenelle tahansa. Kuulin vuonna 1957 Sidney Bechet´n kappaleen Petite Fleur, Pieni kukkanen, klarinetilla esitettynä. Soittimen ääni ja kappaleen kauneus lumosivat minut täydellisesti.  Minun oli saatava  klarinetti! Joskus vielä puhaltaisin ne ensimmäiset ihanat sävelet, daa-da-daa…da-da-daa-da-da-daa…

Joulupukki toi minulle vuonna 1959 Martin -merkkisen klarinetin.. Pikkuserkkuni näytti miten pilli kasataan ja soitti minulle mielikappaleeni. Se siis voitiin soittaa myös minun soittimellani! Kun olin pari viikkoa puhkunut suukappaleeseen ja saanut irti muutaman pihahduksen, ulvahduksen ja vingahduksen, työ alkoi tuottaa tulosta. Äf, äf, eee, tararailalalaa…Se oli tulossa, hitaasti mutta varmasti! Pääsin musiikkiopistoon ja pian astuin soittamisen syvään onnen virtaan, flow –tilaan, joka huipentui koulukavereiden bändisoitossa.

Olin muuten siellä soitinkaupassa huollattamassa uutta upeaa soitintani. Nautin taas soittamisesta ja klarinetin sielukkaasta äänestä. Harjoittelemattomuuden ruoste katoaa vähitellen sormista. Tuntuu kuin upea soitin soittaisi itsestään; flow-nautinto valtaa mielen, olen eheä ja onnellinen..

Hanki lapsellesi hyvä soitin, jos mahdollista. Se helpottaa soiton opiskelua.