Vanha mies ja rakkaus

Joku päivitteli sanomalehdessä: ”Onpa aikoihin eletty. Mihin muka seitsenkymppinen mies tarvitsee naista?”

Ehkä olisi tärkeämpiäkin ihmettelyn aiheita. Minä kuitenkin vastaan irvailijan ”kysymykseen,” kun olen alan kokemusasiantuntija, kuten muodikas sanonta kuuluu. Kokemusasiantuntijat kertovat mediassa mm. sairauksista, alkoholisimista, perhehelveteistä, kauneusleikkauksista ja työuupumuksesta. Niistä kertovien iällä ei ole juuri merkitystä, mutta kun puhutaan seitsenkymppisten miesten elämästä, asiantuntijoita ovat vain tuon iän saavuttaneet. Siispä kerron kysyjälle:

Ikämies tarvitsee naista aivan samoin kuin 30- tai 50-vuotias: kumppaniksi, ystäväksi ja rakastetuksi. Tuo ”tarvitsee” tosin särähtää, koska se tuo mieleen tarvekalun, kuten pesukoneen tai siivousrätin, ellei peräti joustinpatjaa.

”Kumppani” on hieno sana. Kumppani kulkee vierellä, tyynellä ja myrskyllä. Hyvään kumppaniin voi aina luottaa.

Aito ystävä on aarre. Ystävät ovat toisiaan kohtaan hienotunteisia, mutta rehellisiä; kaikesta voi keskustella, eikä aina tarvitse olla samaa mieltä. Aito ystävyys ei vaadi mielistelyä eikä nöyristelyä. Ystävä ei puhu toisesta pahaa selän takana, ei levittele kipeitä asioita, ei ivaa eikä alista ystäväänsä. Sellainen on aikapommi, joka räjähtää ennemmin tai myöhemmin.

Ystävän kevytversiota kutsutaan kaveriksi, kavereita voi olla vaikka sata. Kun sanat eivät nykyään merkitse oikein mitään, joku voi väittää, että hänen 426 facebook-kaveriaan ovat ystäviä. Joku voi ehkä ollakin, eihän moni nykyihminen näytä tarvitsevan elävää kontaktia toiseen ihmiseen. Facebookin ”ystävä” voi kuitenkin olla vain taitava huijari.

Syvin ja hienoin ”tarvitsevuus” naisen ja miehen välillä on aito rakkaus. Rakkaudessa yhdistyvät kumppanuuden ja ystävyyden parhaat puolet. Aidon rakkauden tunnistaa siitä, että rakkaalleen haluaa aina vain hyvää. Mies iloitsee, kun rakas voi hyvin ja kärsii, jos rakas kärsii. Oikea mies haluaa olla rakastetulleen hyvä ja hellä.

Jos kysyjän tarkoitus on irvailla, ettei vanha mies kykene rakastamaan, voin kertoa, että tosimies ei tarvitse ärjyvää moottoripyörää tai urheiluautoa osoittaakseen itselleen olevansa oikea mies. Ei niillä pääsee vanhenemista eikä kuolemaa pakoon, kuten moni tuntuu luulevan.

Keskinäinen ”tarvitsevuus” voi jalostua rakkaudessa kauneimpaan muotoonsa silloin, kun rakastuneiden elinaika on päättymässä. Jos todellisuus alkaa rakastetulta hämärtyä ja levottomuus valtaa mielen, kumppanin tuoksu, käsi omassa kädessä, antaa turvaa. Lopussa kaikki valaistuu, jäljellä on rauha ja kiitollisuus elämän lahjasta, siitä, että on saanut kokea puhdasta rakkautta, ihanaa ihmisen läheisyyttä.

(Kolumni Pohjalaisessa 13.9.2019)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s