Kun ihmisarvo oli koulun perusarvo

Nykyisessä kilpailukoulussa oppilas hankkii ihmisarvonsa suorituksillaan, olemalla muita parempi. Toisin oli vuonna 1970, kun uuden perukoulumme ensimmäisissä opetussuunnitelman perusteissa korostettiin jokaisen ihmisarvoa:

”Koulun tulisi ohjata oppilaita havaitsemaan, että jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, joka on täysin riippumaton ammatista, varallisuudesta, rodusta, iästä, saavutuksista, terveydestä, kyvyistä ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. Siksi opetuksessa on tähdennettävä, että on arvokasta ponnistella itsensä kehittämiseksi. Konkreettisena lähitavoitteena oppilaiden omassa elämänpiirissä voidaan pitää sitä, että he eivät kohtele ketään väheksyvästi, vaan osoittavat ystävällisyyttä ja avuliaisuutta erityisesti heikompia, avun tarpeessa olevia sekä vanhuksia kohtaan. Oppilailla tulisi olla runsaasti tilaisuuksia eläytyä erilaisten ihmisyksilöiden ajatuksiin, tunteisiin ja pyrkimyksiin sekä kehittyä ymmärtämään erilaisia elämänsuhteita ja niihin liittyviä ongelmia.”

Eikö teksti ollutkin vanhanaikaista paatosta?

Mihaly Csikzszentmihalyi on todennut, että vaikka moraaliset valinnat ovat usein vaikeita, niiden peruskriteeri on se, että oikeat valinnat luovat harmoniaa, väärät valinnat kaaosta ja epätoivoa.

Jokainen kulttuuri on luonut omat moraalisääntönsä, joita vieraan kulttuurin on helppo pitää omituisina tai tuomittavina. Jyrkkä kulttuurien ja kansakuntien jako hyviin ja pahoihin, vapauden puolustajiin ja terroristeihin voi olla helppoa, mutta epä-älyllisestä, joskus myös moraalitonta. Länsimaisen tieteen ja teknologian suuret saavutukset ovat syntyneet siitä, että ihminen on onnistunut tunkemaan yhä enemmän tietoa yhä kapeampiin kanaviin. Tämä on johtanut sokeaan tieteisuskoon. Jotkut aivotutkijat ymmärtävät ihmismielen toiminnan perusteista vähemmän kuin Australian aboriginaalit eikä moni humanisti pysty ratkaisemaan yksinkertaisia yhtälöitä, Csikszentmihalyi väittää.

Koulupetuksessa olisi pohdittava mikä opetuksen vaikutus on yksilön, yhteisön ja koko luomakunnan elämään. Esimerkiksi biologian ja historian opetus tulisi sitoa ekologisten, taloudellisten, sosiologisten ja biologisten tekijöiden yhteyteen. Kouluissa kautta maailman pitäisi oppia kajoamaan rohkeasti ihmiskunnan perusongelmiin: Mitä voimme tehdä, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena kun luontoa tuhotaan, ja ilmastonmuutos sulattaa napajäitä? Miten auttaa ihmiskuntaa ehytymään hajoamisen, vihollisuuksien ja tuhon sijasta?

Tehtävä tuntuu lähes toivottomalta. Nuoret ovat kuitenkin heränneet monissa maissa vaatimaan politiikan muutosta, ahneuden ja luonnon turmelemisen lopettamista. Moraalinen vastarinta vaatii rohkeutta aikana, jolloin tv-uutiset näyttävät miten ”demokraattissakin” maissa mielenosoittajia hakataan säälittä ja kuljetetaan tyrmään.

Mitkä ovat Suomen ja sen kasvatusjärjestelmän todelliset arvot? Mikä on ihmisyden arvo aikana, jolloin tärkeintä on olla muita parempi, usein keinoja kaihtamatta. Koska Suomi saa ihan viralliset ja avoimet Parempi-lapsi instituuttinsa, sellaiset kun Amerikassa? Parempia lapsia pitää meillä kouluttaa vielä toistaiseksi meteliä pitämättä, mutta eiköhän tilanne korjaannu, kun bisnespiirit saavat ansaitsemansa kasvatustehtävät ja maksulliset koulut, ihan avoimesti. Älkäämme unohtako myöskään premium –tason huippupäiväkoteja, joita ulkomaisetkin sijoittajat jo sponsoroivat.

Tasapäisyys loppuu viimeistään silloin, kun huippuyksilöt seulotaan jo sikiöistä geeniteknologian avulla, kuten Valtion kehitysyhtiön (Vake Oy:n) johtaja viime vuonna esitti, ihan hallitukselta saaminsa valtuuksiin. Hallitus vaihtui ja mies erosi. Tuskin ideat tähän kuolivat, ehdotettu ”supervauvojen tuottaja” voi todella olla yksi tulevaisuuden ammatti. Kun vain ”muutos” on tärkeintä, miksi käsitys ihmisarvosta ei voisi muka muuttua? Eihän kaikista ole maksukykyisiksi osaajiksi, valioyksilöiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s