Häpeä, sinä keskinkertainen!

Jos suomalainen professori myöntää olevansa keskitason professori, se kuulostaa suorastaan häpeälliseltä. Onko tällaisella yksilöllä oikeutusta toimia virassaan? Onko hän paitsi keskitasoinen, myöskin laiska ja kaikin puolin muutenkin kyvytön? Eikö hän halua kehittyä? Millä oikeudella tuollainen keskinkertaisuus anoo tutkimuksiinsa apurahoja? Onko hän yliopistolle pelkkä rasite, jarru tai tulppa itseään lahjakkaampien tiellä? Joskus niinkin, aina ei kuitenkaan!

Entäpä jos kyseessä onkin mieleltään harvinaisen terve yksilö, joka arvioi itseään paitsi myönteisesti, myös realistisesti. Hän ehkä ymmärtää, että suurin osa professoreista on, ja tulee aina olemaan keskitasoisia. Oikein hyviä on vähän, samoin huonoja. Todellisia ”maailman huippuja” voi Suomessa olla muutamia. Ei siis ole katastrofi, vaikka jokainen professori ei kuvittelisikaan olevansa yliopistonsa napa, dekaanien dekaani, gurujen guru, Tieteen Valo, vaan arvioisi olevansa aivan vain tavallinen työteliäs professori.

Vaikka huippututkijoiksi kuvitelluille annettaisiinkin etusija tutkimusrahojen jaossa, ei pidä unohtaa muitakaan. “Huippu” saa yksin aikaan yhtä vähän kuin tähtijalkapalloilija saisi aikaan muodostaessaan yhden miehen maajoukkueen, tähtireportteri tehdessään yksin sanomalehteä tai huippuviulisti yrittäessään yksin korvata sinfoniaorkesteria.

Kuka näyttää suuntaa?

Korkeakoulujen “huippujen” metsästystä edellyttää “yhteiskunta” ja sen kehitys, näinhän meille kerrotaan. Yhteiskunta on kuulemma , samoin kuin Nasse-setä muinoin, “hyvin, hyvin vihainen ja pettynyt ”koska yliopisto ei ole vastannut yhteiskunnan haasteisiin.” Minkä “yhteiskunnan?” Onko “yhteiskunta” yhtä kuin maan kriisiin 90-luvun alussa ajaneet talouselämä, liikemaailma ja pankit? Miten hyvin ne ovat tehtävänsä hoitaneet? Nekö ovat parhaat tahot yliopistoja arvioimaan? Vain niitäkö yliopiston pitää kumartaa ja palvella, omaksua niiden arvomaailma? (Huomatkaa paino sanalla “vain” edellisessä virkkeessä; en siis vähättele mainitsemieni tahojen merkitystä.) Onko sivistyksellä ja oppineisuudella arvoa vain silloin, kun ne palvelevat taloutta? Ovatko vain “kovat tieteet”, luonnontieteet ja taloustieteet arvokkaita?

Käsittääkö “yhteiskunta” kasvottomien instituutioiden lisäksi myös elävät ihmiset? Onko olemassa muitakin tärkeitä asioita kuin talous, business ja kilpailukyky? Voisiko tieteellinen tutkimus tähdätä joillakin lohkoillaan myös siihen, että se nostaisi esiin tärkeitä kysymyksiä elämästä, inhimillisyydestä, ihmiseksi kasvamisesta, auttaisi kenties selityksillään ymmärtämään “hyvän elämän” edellytyksiä? Kannattaako uhrata edes muutama ajatus sille, minkälainen maailma olisi jos vanhemmat olisivat osanneet rakastaa lapsiaan? Olisiko historia ollut toisenlainen? Onko sillä yleensä merkitystä? Tai kuinka monta sataa (tai tuhatta) ahdistunutta, henkistä kuolemaa tekevää lasta, toivotonta nuorta, masentunutta työtöntä, unohdettua vanhusta tai vammaista vastaa henkisen tai rahallisen tuen “sijoituskohteena” yhtä yliopiston “valioyksilöä,” huippujen huippua?

Onko tiedemiehillä mitään sanottavaa siitä, että Suomi on muuttumassa vahvojen ja itsekkäiden yhteiskunnaksi. Mistä se johtuu? Onko se oikein ja väistämätöntä?

Kymmenen suomalaista “tieteen huippua” löytyy nopeasti. Kymmenen moraalisesti korkeatasoisen suomalaisen luetteleminen on paljon vaikeampaa, melkein mahdotonta. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että moraali on yhdentekevä asia, ei varsinkaan “tieteen huippujen” moraali.

Yllä olevan tekstin oli allekirjoittanut joku professori K.U., vieraileva tutkija Georgian yliopistossa, Yhdysvalloissa -JO VUONNA 1995! Ja tulihan se fantastinen yliopistouudistus lopulta, vuonna 2010. Sivistyshöpinät saivat loppua. ”Tulos tai ulos” ranking-listoineen nousi akateemisen elämän johtotähdeksi.

JK. Lue tänään Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä syöpää sairastavan, kuolemaansa odottavan, entisen kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan, 51, poliittinen testamentti. Se on viisas, kaunis, urhea puheenvuoro, kaiken turhan poliittisen tärkeilyn vastakohta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s