Karmeita uutisia suomalaisista lapsista

Aamun uutiset kertoivat karmeita asioita suomalaisten lasten mielenterveydestä. Pienessä Suomessa ongelmista kärsii noin 90 000 lasta. Psykiatrisessa hoidossa on yli 20 000 lasta; he ovat etuoikeutettuja, koska hoitotakuut eivät päde; vain suurimmissa kaupungeissa on asiantuntevia psykiatreja. Hoitolähetteet viipyvät.

Ylilääkäri kertoi juuri televisiossa, että päiväkodeissa lapsia ahdistavat isot ryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Murrosikäiset masentuvat ja ahdistuvat koulussa etenkin liiasta ”itseohjautuvuuden” ja vastuunottamisen vaatimuksesta, tuosta koulunuudistajien lempilapsesta. Moni tuntee, ettei pärjää, tulevaisuus on toivoton. Murrosikäisten viiltely, tyypillinen ahdistuksen tuottama reagointitapa, on levinnyt alakoululaistenkin keskuuteen; uutena ilmiönä itsemurhalla uhkailu ja jopa psykoottiset tilat! Tieto järkyttää.

Terapia auttaisi lasta, mutta kun terapeuteista on huutava pula!
Ongelmat johtuvat kodeista, koulusta ja yhteiskunnasta. On koteja, joissa vanhemmat eivät kykene antamaan lapsilleen turvaa omien ongelmiensa vuoksi. On ulkoisesti malliperheiltä näyttäviä perheitä, joissa vanhempien kiire ahdistaa ja masentaa lapsia. Kiire on usein itse hankittua, mutta myös yhteiskunnan ja työelämän menestys- ja pätemisvaatimukset ajavat vanhempia, ja siinä ohella lapsia mielenterveyspotilaiksi. Huumeista on tullut ”normaali” osa suomalaista arkea tuskan lievittämiseksi. Se on kammottavaa.

Hallitus on kertonut, että miljoona suomalaista on uudelleenkoulutettava lähitulevaisuudessa. Vaatimus on järjetön. Ei kai Suomi kulje Pol Potin jäljillä? Tekosyynä sairaaseen arkeen hoetaan, että Suomi on osa globaalia maailmaa , ei saa jäädä paikalleen, ettei elintaso laske. Nyt kaikki lapset osaamaan ja koodaamaan!

Moni opiskelija makaa sängyn pohjalla, eikä jaksa nousta, kun masennus vyöryy mieleen. Aivan varmasti siellä makaa tulevaisuudessa yhä useampi koululainen, joka ei pysty kouluun tuodun kilpailun vuoksi muuhun. Kilpailun häviäjät on valittu jo esikoulussa. Petin pohjalla toteutuu nykyajan tasa-arvo, masentuneet ovat tasapuolisesti ahdistuneita koulumenestyjiä ja niitä, joille on selvinnyt, että heillä ei ole tulevaisuutta, koska ovat huonompia kuin muut. Ei heillä ole varaa lähteä lukion preppauskurssille Espanjaan.

Poliittisia selittäjiä, selityksiä ja tyhjää puhetta riittää. Psykiatrian professori Tuula Tamminen kirjoitti jo vuonna 2002 tärkeän viestin: Suomen rikkaudesta ja loistavasta kansainvälisestä koulumenestyksestä huolimatta liian monet lapset voivat Suomessa huonosti. ”Moni vanhempi pohtii, miten oma lapsi voi. Myös lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat viime vuosina esittäneet toistuvasti (huom. siis jo 90-luvulla) saman kysymyksen. Kysymys on ymmärrettävä, mutta järkyttävä, koska se osoittaa, miten pitkälle me aikuiset olemme lapsista vieraantuneet. Nykyistä kilpailuyhteiskuntaa perustellaan usein sillä, että Suomella ei ole muuta mahdollisuutta. Tällainen perustelu osoittaa mitä suurinta henkistä köyhyyttä. Vaihtoehdot on aina itse etsittävä, luotava ja yhdessä rakennettava.”

Me voimme vaikuttaa hyvin vähän siihen, että niin monet maailman johtajat ovat röyhkeitä narsisteja tai tunnekylmiä psykopaatteja, jotka ovat valmiita aiheuttamaan omillekin kansalailleen määrättömästi kärsimystä. Lapsia tapetaan sodissa nälkään, lapsia tapetaan asein, naisia ja lapsia raiskataan.

Suomi on toistaiseksi maa, jossa päättäjät voidaan saattaa vastuuseen teoistaan. Päättäjiltä on kysyttävä tiukasti miksi lapset ja perheet kärsivät? Mitä todellista te ja puolueenne olette tehneet kärsivien hyväksi? Ympäripyöreä lässytys loukkaa omilla aivoilla ajattelevaa. Tärkeä olisi myös kysyä missä ovat ne takapirut, joiden etuja ajatte. Se lienee kuitenkin turhaa, kukaan ei kerro. Kysyjä leimataan kateelliseksi ja pahantahtoiseksi kehityksen jarruksi.

Yksi ajatus artikkelista “Karmeita uutisia suomalaisista lapsista”

  1. Pohdimme näitä juttuja kuntien lapsiperhepalvelujen kannalta ja esitimme selkeitä ehdotuksia strategiaksi, joka voisi sekä kohentaa lapsierheiden ja lasten hyvinvointia ja samalla vähentää tukeen tarvittavien eurojen määrää. Eipä ole juuri kiinnostanut.

    Suosittelen lukemiseksi: Säästöjä lapsierheiden palveluremontilla, KAKS tutkimuksia 93/2015 ja liiteraportti.
    https://kaks.fi/wp-content/uploads/2015/11/Säästöjä-lapsiperheiden-palveluremontilla.pdf
    https://kaks.fi/wp-content/uploads/2015/11/LIITERAPORTTI_1.pdf

    Tuoreessa raportissa pohdimme myös, mitä ei kannata tehdä:
    http://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2018/10/Onko-strategioista-tullut-tragedioita.pdf

    Alla poiminta ensin mainitun tiivistelmästä:
    ”Talouden paineessa tarvitaan laajaa kokonaisuudistusta, jonka keskiössä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu ja siitä johdettuna lapsilähtöisyys ja perhelähtöisyys. Kansalliseen yhteisymmärrykseen perustuvassa pitkäkestoisessa uudistusohjelmassa tulee kehittää kaikkia lapsiperheiden palveluja yhdistävä tavoitemalli seuraavasti: 1) Parlamentaarisessa yhteistyössä valmistellaan eduskunnan käsiteltäväksi Lapsipolitiikka vuoteen 2025 -tavoiteohjelma. 2) Kunnat yhdessä päivittävät (Kuntaliitto) lapsipoliittisen asiakirjan. 3) Uutta palvelukokonaisuutta testataan ja kehitetään kuntakokeiluissa (”referenssikunnat”), joissa erityistä huomiota kiinnitetään kustannusvaikuttavuuteen ja tiedolla johtamiseen. 4) Kuntakokeiluihin yhdistetään alusta alkaen kehittävää arviointitutkimusta. 5) Valmistellaan pikaisesti palvelu-uudistusta edistäviä säännösmuutoksia ja panostetaan riittävästi tiedon hallinnan uudistamiseen ja uuden teknologian soveltamiseen. 6) Kaikissa kunnissa vahvistetaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria ja osaamista koko henkilöstölle yhteisellä koulutuksella.”

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s