Muukalaisviha tuhoaa ihmisyyden

Suomi, Vaasa ja pohjalaisuus ovat minulle rakkaita. Vaasalaisuuteni sietää oikein hyvin, että entisessä Vaasan läänissä asuu omia murteitaan puhuvia maalaisia, ovatpa he sitten suomen- tai ruotsinkielisiä. Se on Pohjanmaan rikkaus. Maailma on nyt sellainen; meidän on siedettävä monen muunkin kielisiä pohjalaisia. Ei ihmisarvoa ratkaise se, mistä kukin on kotoisin. Vaasassa on muuten noin 60 000 asukasta, heillä on lähes sata äidinkieltä.

Opin suomenkielisenä pikkupoikana, isojen poikien opettamana, ensimmäiset sanani ruotsiksi: ”holl seften” (håll käften) eli ”turpa kiinni.” Niin piti kuulemma huutaa kun näki ruotsalaispojan. Taisin huudella muiden mukana – muistamatta että parhaisiin kavereihini kuuluivat naapurin pojat Stig ja Leif sekä Nymanin Jalle, joka kutsui äitiään mammaksi.

Uusikylät olivat vielä 1920-luvulla nimeltään Friskejä. Isoisäni, taiteilija Karl Einar Frisk, muutti 1926 nimensä Kaarlo Einari Uusikyläksi. Einarin isä Karl Velentin oli täysin suomenkielinen kraatarimestari Vaasasta, äiti umpiruotsinkielinen Maria Amanda Vikman Björköbystä. Heille syntyi liuta lapsia, joilta sujuivat molemmat kielet: Einar, Erik, Armas, Impi, Lempi…

Kun Ylistaron komiassa kirkossa 600 pohjalaista lauloi syrämmiensä kyllyyrestä körttivirren, ymmärsin mitä aito yhteisöllisyys ihmiselle merkitsee. Se on hyvän elämän turvallinen perusta. Vääristynyt yhteisöllisyys johtaa sairaaseen muukalaisten halveksintaan ja vihaan, kammottaviin hirmutöihin. Media on päivittäin tulvillaan ”toisenlaisiin” kohdistuvaa väkivaltaa, tappamista, murhia, raiskauksia, kiduttamista – ja mikä karmeinta, usein hirmutöitä tehdään oman uskonnon oikeuttamina! Jemenin nälkään ja tauteihin kuolevien lasten katsominen tv-uutisissa ylittää sietokyvyn.

Mietin joskus mistä johtuu etelä-pohjalaisten tarve trossata (suomeksi kehuskella) omalla erinomaisuudellaan, ei kai vain alemmuudentunnosta? ”Moon kaukaa viisas ja läheltä helevetin hyvännäköönen.” ”Kerran luulin notta olin vääräs mutta sitten huomasinkin, notta erehryyn.” ”Kyllon rahaa, mutton reirekki kipiät.” Usein joku pienehkö saavutus on olevinaan ”maailmalaajuisestikin ainutlaatuinen.”

Hauskoja tokaisuja, mutta entäpä, jos niistä tulee käytöstä ohjaava koodisto? Rajaa aidon itseluottamuksen ja alemmuudentuntoisen itsekehun välille on joskus hankala vetää. Ikävintä on, jos toisesta, ja varsinkin erilaisesta ihmisestä, tulee vihollinen, joka pitää kukistaa oman erinomaisuuden todistamiseksi ja etujen rohmuamisen vuoksi. Seinäjoen ja Vaasan, kuin myös suomalaisten ja hurrien, keskinäinen nokittelu, oman hännän nostelu ja yliampuva itsekehu, on lapsellista ja typerää.

Itäsuomalainen yrittäjäperhe kirjoitti lehdessä miten perhe muutti suurin toivein Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Vuodessa heidät kiusattiin pois seudulta vastenmielisinä kummajaisina. Uskommeko, että vain sisäsiittoisuudella turvaamme ylvään pohjalaisen rodun puhtauden? Jurvalainen naikoon laihialaisen, mutta vöyriläinen, saati närpiöläinen tai liperiläinen, olisi kauhistus, vai?

Ponon Vesa, Vesa Bono, oli lapsuudenkaverini. Vesa oli yhteiskoululainen, mikä olisi riittänyt minulle, poikalyseolaiselle, kaveruuden esteeksi. Ei haitannut, kuuntelimme murrosikäisinä hänen grammariltaan hurmiossa Little Richardin raakkumista ja Elviksen Tutti Fruttia ja olimme yhdessä meripartiolaisia.

Vesan italialaissyntyinen isä oli iso, komeaklyyvarinen torikauppias, meidän poikien kielellä Keorke Lutviik Pono. Hän oli tullut Suomeen sirkuksen mukana. Karjalaissyntyisellä äiti-Huldalla oli kauppahallissa myymälä. Näin televisiouutisissa Petri Bonon, nuoren Vesan kaksoisolennon. Hän on Hyksin syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri. Georgen ja Huldan geeniyhdistelmä tuotti fiksuja poikia, suomalaisia, pohjalaisia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s