Nobelisti Bengt Holmström hoitaa kapalovauvoja

”Pohjoismaissa yliopistot ovat katastrofaalisia, koska siellä saa olla vapaa,” sanoo nobelisti Bengt Holmström. Hänestä meillä ei ole varaa odottaa, että opiskelija alkaa valmistua 30-vuotiaana. Olen samaa mieltä, opiskelijan tulee opiskella ahkerasti, pääsy ilmaiseen yliopistoon on suuri etuoikeus. Mutta vapaus on muutakin kuin lorvimista.

Holmström yllättää haastattelussa (HS 15.7). Hän kertoo sulkevansa aluksi opiskelijansa laatikkoon, professori valvoo ja ohjaa jokaista tiukasti kuin kapaloitua vauvaa. Entä jos laatikosta loppuu ilma? Kuinka vauva uskaltaa ajatella itsenäisesti ja astua aikanaan laatikon ulkopuolelle, kuten Holmström toivoo. Suomessa on menty toiseen äärimmäisyyteen; fyysistä ja henkistä rajattomuutta, itseohjautuvuutta pidetään ihanteena jo alakoulussa. Opetuksen vähättely on toisinaan vastuutonta.

Holmströmin näkemys luovuudesta on omintakeinen. Anekdootti kertoo, että kaksi sokeaa pääsi tutkimaan Afrikan elefantteja. Toinen koski elefantin kärsään ja määritteli elefantin putkimaiseksi otukseksi, jolla on suomuinen iho. Toinen osui elefantin häntään ja kertoi elefanttien olevien pieniä karvaisia otuksia. Kumpikin luuli tietävänsä totuuden elefanteista. Luovuuspuhe muistuttaa usein elefantin hännän kutittelua.

Holmströmin mukaan luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä.  ”On fundamentaalinen harhakäsitys luulla, että luovuus vaatii vapautta.” Ovatko siis sadat modernit luovuustutkijat olleet väärässä? Ovatko vapaata työympäristöä kiittäneet tiedemiehet ja keksijät, puhumattakaan taiteilijoista, väärässä korostaessaan, että luovuus syntyy usein sisäisestä pakosta, mutta elää parhaiten vapaudessa. Albert Einstein kirjoitti, että  ”tutkijan pyhä tiedonhalu on kuin herkkä taimi, joka raunioituu ja tuhoutuu ilman vapautta.” Toki luovalla vapaudella on rajansa, mutta rajojen tulee olla riittävän väljät.

Lehtihaastattelussa on hankala käsitellä vaikeita asioita riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Holmström kärjistänee tarkoituksellisesti sanomansa, näin se kiinnostaa yleisöä ja stimuloi ajattelua, jopa herättää asiallista keskustelua tärkeästä asiasta.

Se mikä sopii amerikkalaiseen  MIT-huippuyliopiston taloustieteiden koulutukseen, sopii tuskin sellaisenaan Suomeen. Holmströmillä on vain muutamia opiskelijoita ohjattavanaan, resurssit ovat miltei rajattomat ja opiskelijat motivoituneita älykköjä, isoja lukukausimaksuja maksavia ”asiakkaita.”  Meillä professori ohjaa kymmeniä opiskelijoita. Harva voi keskittyä luovaan ajatteluun,  tutkimukseen ja opetukseen, koska toimistoapulaisen ja kopiokonevastaavan tehtävät on liitetty toimenkuvaan. Osa ajasta menee rahan kerjäämiseen; myös julkaisujen tuotantohihnan on pyörittävä, jos haluaa säilyttää työpaikkansa.

Holmströmin mukaan amerikkalaiset yliopistot ”kilpailevat asiakkaista kuin tavaratalot.” Eiköhän meillä päästä pian samaan. Yliopistojen viestintäosastot luovat mediassa työnantajalleen salonkikelpoista profiilia, jonka luomiseen nöyrille kädestä syöjille annetaan miljoonia. Humanistit ovat usein kuin  kutiavia finnejä ”osaajien” salonkikelpoisessa profiilissa, ne kun eivät tee hyötytutkimusta ja esittävät kritiikkiä nykymenosta. Sellaiset pitää leikata pois rumentamasta ””huippujen”” Januksen kasvoja.

Suomessa halveksitaan teoreettista tutkimusta, kun ei ymmärretä mitä se tarkoittaa. Holmström sai nobelinsa Amerikassa, tärkeän teoreettisen kysymyksen esittämisestä. Tutkimus oli kaikkea muuta kuin soveltava hyötytutkimus. On erittäin epätodennäköistä, että tällaista tutkimusta olisi ymmärretty, saati arvostettu, Suomessa

Fiksut rahanjakajat ymmärtävät mitä on oikea tieteellinen perustutkimus, heitä on vain liian vähän. Yliopistot muistuttavat mainostoimistoja ja ammattikorkeakouluja, kirjoitti muuan tiedetoimittaja. Ei kai hän ole oikeassa?

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s