Takuuvarma depressiolääke

Kansalainen, masentaako marraskuu? Painaako sinua pimeys, lannistaako työtaakka? Oletko kärttyinen, kun Erkki voitti ison potin raveissa ja sinä lottosit taas vain kaksi oikein? Värjäsikö poikasi tukkansa salaa vihreäksi? Hävisikö tyttäresi jääkiekkojoukkue pelin taas tuomarin takia? Epäiletkö, että sinusta puhutaan työpaikalla pahaa?

Älä anna periksi! Oma elämäni muuttui valoisaksi, kun luin vuonna 2009 Helsingin Sanomista Suomen Johtavan Mielenvalmentajan omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan nerokkaan reseptin alakulon voittamiseksi. Haluan jakaa kokemuksen kanssasi, ystävä.

Helsingin Sanomien iso juttu valokuvineen pysäytti. Mitä ihmettä! Mitä Johtava Mielenvalmentaja, tahtotilojen ja menestyksen takaaja, vastuullisen bisnesjohtomme suunnannäyttäjä ja arvo-osaamisen mestari tekee pimeässä metsässä, otsalamppu päässään? Onko hän taas masentunut ilkeämielisestä kritiikistä? Taasko joku kateellinen on leimannut hänet huijarisaarnaajaksi? Ja miten Hesarin valokuvaaja oli paikalle osunut?

Jutun luettuani rauhoituin. Mestari ei ollutkaan paennut omaa masennustaan metsän syvyyksiin. Päinvastoin, mies oli elämänsä kunnossa. Hän oli pyytänyt toimittajan mukaansa metsäretkelle, koska Helsingin Sanomien laajalevikkisyys takaisi, että mahdollisimman moni saisi apua kurjaan oloonsa. Mestari halusi näyttää kaikille mitä on pyyteetön kanssaihmisen kannustaminen. Se on ollut aina Mestarin brändi, Mestari kertoi. Kannustamistahan me tarvitsemme: Ei saa jäädä paikalleen makaamaan! Asennetta, asennetta, tahtotila ylös, muutosvastarinta alas! ”Sä jaksat mitä haluat! Älä valita turhista!” Näinhän Mestari meitä on opettanut.

Mutta nyt itse asiaan. Yhdysvalloissa muuan mies reipastui puihin ripustamistaan kannustavista kylteistä. Idean tuotteistaminen Suomessa muhi Johtavan Mielenvalmentajan aivokopassa vuosia. Mestari teetti espoolaisen lenkkipolun varteen, kolmen metrin korkeudelle, kolme upeasti valaistua kylttiä: Pelkää vähemmän! Rakasta enemmän! Taistele kovempaa! Ohjeet kirjoitetiin englanniksi, koska suomeksi ne kuulostavat liian pliisuilta.

Kokeilin itsekannustuksen tehoa. Suuntasin taskulapun valon naamaani peilin edessä ja hihkuin: ”Hei Ukkeli! Fear less! Love more! Fight harder!” Ihme tapahtui! Tunsin heti itseni voimakkaaksi, nuoreksi, melkein kaikkivoivaksi!

Toivon, että Suomessa ymmärretään mikä mahdollisuus valokylteissä tarjoutuu uupuneen työväen fyysis-henkiselle elpymiselle ja sitä kautta myös kansantalouden kilpailukyvylle. Hallituksen on käynnistettävä valokylttien suurtuotanto! Koko hallitus pitää kuskata otsalamppuineen pimeään Nuuksion korpeen virkistymään ja uljas retki on pantava pikaisesti nettilevitykseen! Kansainväliset jättimarkkinat avautuvat suomalaiselle valokilpituotannolle! Jihuu! Jihuu! Oho, päässäni alkaa tuntua jo melkein liian hyvältä. Yritän rauhoittua.

Kaikkien jäähallien ympärille pitäisi heti rakentaa isoja valokylttejä Tami Tigerin kirjojen parhaista lauseista. ”Välitä, ole epäitsekäs!” ”Tee muille se, mitä toivot itsellesi tehtävän!” ”Hiirten vinkuminen loppuu, kun leijona karjahtaa.”

Ja tässä Tigerin paras ohje meille ihmishiirille: K.I.S.S. eli Keep it simple, stupid!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s