Suomalaiset vajaaälyisinä ali-ihmisinä

Tapasin amerikkalaisen Jane Piirron ensimmäisen kerran vuonna 1994 Nijmegenissä, Hollannissa, jossa osallistuimme lahjakkuutta ja luovuutta käsittelevään konferenssiin. Olin tutustunut Piirron artikkeleihin ja ihmetellyt, mistä tämä Amerikan Piirto oikein on alkujaan, Kurikasta vai Kolumbiasta? Kun näin Janen totesin jo kaukaa, että siinä on aito suomalainen. Ei suomalaisen ulkonäköä tarvitse sen kummemmin suomalaiselle kuvata. Janekin huudahti heti minut nähtyään ”Suomi –poika”!

Janen isoäidin äiti oli lähtenyt Lappajärveltä vuonna 1907 Michiganiin,  kuten niin monien muidenkin maiden siirtolaiset, köyhyyttä pakoon, uusien elinmahdollisuuksien toivossa. Miehet etsivät töitä metsistä ja kaivoksista, naiset tekivät piian töitä.

Amerikassa ajateltiin, että vierasmaalaiset maahantulijat ovat geneettisesti huonoa ainesta, alempiarvoisia, sopivia raskaimpiin ja vaarallisimpiin töihin. Kaivosten johtajat kokivat, että suomalaiset vastustivat integroitumista ja oppivat hitaasti englantia.

Oikeussalissa pohdittiin vuonna 1908, ovatko suomalaiset maahanmuuttajat valkoihoisia vai mongoleja. Monet pitivät ali-ihmisinä niitä, joilla oli aasialaiset ja afrikkalaiset sukujuuret. Suomalaiset joutuivat usein kokemaan muita eurooppalaisia siirtolaisia enemmän syrjintää.

Älykkyystestien perustella väitettiin, että ainakin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta maahan pyrkijäistä oli vajaaälyisiä! Nyt kun Suomi on koulutettujen ihmisten sivistysvaltio, kannattaisi ehkä uhrata ajatus sille, ovatko meille pyrkivät siirtolaiset tyhmiä tai alempaa rotua, vai ovatko he kenties kuin suomalaiset Amerikassa aikoinaan, erilaisen kulttuuritaustansa ja kielensä vuoksi leimattuja.

Suomalaiset nousivat työllään ja sitkeydellään Yhdysvalloissa arvostettuihin asemiin. Koulutus on aina avaintekijä sosiaalisessa nousussa; ilman koulutusta, varsinkin lukutaitoa, ihminen on tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.

Ystäväni Jane on myös proosakirjailija, runoilija ja professori Ohion Ashland-yliopistossa. Jane ei puhu suomea, mutta hänen runojaan on suomennettu. Tämä Janen runo kannattaa lukea. Runo opettaa paljon sille, joka haluaa ymmärtää elämän perusasioita.

 Mummu sinulla oli tapana  (Grandma, you used to, suomennos Auli Talvi)

 pitää pooritaloa.

Syötit metsureita, kaivosmiehiä, rautatieläisiä.

Ylös viideltä joka aamu eväitä pakkaamaan.

Laitoit vuoteet, syötit päivälliset,

kolmella taalalla viikossa.

”Töihin, töihin, töihin”, huusit äidille ja tädille aamutuimaan,

nukkuivat verhon takana, kadun puolella.

(Nyt äiti syöttää sinulle vauvanruokaa.)

Mummu, sinä tulit tänne laivalla,

luvattuun maahan 07,

Suomesta piiaksi Ylä-Michiganiin.

Sait selkään ja serkkusi vei sinut pois, naapurikylään.

Olit 16, siivosit rikkaiden jälkiä.

”Töihin, töihin, töihin”, karjuit isoisälle,

komea mies, tumma kihara tukka.

Ryyppäsi kunnes otit eron, silloin kun ei vielä erottu.

(Nyt äiti vaihtaa sinua kuiviin.)

Mummu, sinä hinkkasit sairaalan lattioita.

Kuuraava piika, tyhmä äkäinen suomalaisakka kontallaan.

Lehmä, puutarha, neljä lasta,

ei puhu englantia, palvelemassa kaiken ikäsi.

”Töihin, töihin, töihin”, huusit lapsenlapsille,

joiden äiti synnytti lasta.

Konttasit polvillasi, hinkkasit lattiat.

(Nyt äiti pyyhkii sinua sienellä.)

Mummu, sinun äitisi ei mennyt vihille Suomessa.

Oli kutoja, kulki kylästä kylään,

mukanaan sinut hyljitty lapsi, naurun ja pilkan kohde.

Kun tulin luoksesi, raskaana nuorukaiselle,

otit käteni polvellesi ja sanoit ”rakastakaa toisianne”,

Kielellä, jota en koskaan oppinut, ”rakastakaa”.

Ennen kun kuolit, halusit sovitusta.

Tarjosit äidille kupillisen kahvia.

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s