Jouko Turkan nerous ja hulluus

Edesmennyt Jouko Turkka mylläsi 1970-90 -luvuilla suomalaista teatterielämää perusteellisesti. Turkan ohjaamat Seitsemän veljestä ja Kiimaiset poliisit herättivät katsojissa raivoa. Kuolaavat, mökeltävät näyttelijät eivät sopineet suuttuneiden mielestä televisioon, vaan hoitolaitokseen yhdessä gurunsa kanssa. Turkkaa inhottiin.

Monet Turkan oppilaat Teatterikorkeakoulusta muistelevat professoriaan kunnioituksella. Turkka uudisti teatterin ja loi uudenlaisen näyttelijäsukupolven. Vesa Vierikko, yksi Turkan mallioppilaista kehuu opettajaansa ja sanoo monen muun tavoin, että hän kulki nerouden ja hulluuden rajalla. Turkan fyysisyys ja raivoaminen eivät miellyttäneet kaikkia hänen oppilaitaan. Oppilasta loukkaavaa alistamista ei voi perustella millään järki- tai tekosyyllä.

Moni näyttelijä kutsuu Turkkaa neroksi.Nerouden määrittely on hankalaa, ehkä Turkka on teatteritaiteemme nero. Hän oli ainakin  ehdottomasti Luova Lahjakkuus, siitä todistavat kiistatta myös hänen kirjansa, esimerkiksi ”Aiheita.” Teoksen lyhyet tarina ovat omaperäisiä, hauskoja, traagisia, yllättäviä –nerokkaita.

Entä oliko Jouko Turkka luova hullu? Luovuuden ja hulluuden yhteys on 1800-luvulta periytyvä myytti. On totta, että monilla luovilla ihmisillä on mielenterveyden ongelmia, jotka johtuvat sekä luontaisesta herkkyydestä että luovan työn rasittavuudesta. Työ saattaa kestää kuukausia tai vuosia eikä sen onnistumisesta ole takeita. Syntynyt taideteos voidaan julkisuudessa sivuuttaa tai teilata. Harva itsensä alttiiksi pannut kestää järkähtämättä työnsä julkisen mitätöimisen, huijarin tai epäonnistujan leiman.

Monet maallikot yhdistävät luovan omaperäisyyden mielenvikaisuuteen. Tehokas luova tuottaminen ja akuutti mielisairaus on kuitenkin mahdoton yhdistelmä, koska sairauteen kuuluvat harhat, mielialan vaihtelut ja kaoottinen ajattelu estävät luovan toiminnan. Vaikka monet taiteellisesti lahjakkaat ihmiset kärsivätkin mielenterveyden ongelmista, ei pidä ajatella, että luova lahjakkuus edellyttäisi niitä.

Luova prosessi vaatii usein käynnistyäkseen uskallusta, epäsovinnaisuutta, jopa maanista vimmaa. Monen luovan ihmisen elämä on jatkuvaa tanssia kuilun partaalla. Joissakin perheissä ruokitaan lasten henkistä epätasapainoa. Ne lapset, jotka onnistuvat säilyttämään ns. normaaliutensa elävät tavallisen elämän. Yhdestä perheen lapsesta voi kasvaa Luova Lahjakkuus, joka kirjoittaa, säveltää, keksii, näyttelee tai kehittelee tieteellisiä teorioita, ehkä joutuen elämään koko ikänsä kuin veitsen terällä, kuitenkin luomiskykynsä ja riittävän realiteettitajunsa säilyttäen.

Mihalyi Csikszentmihalyin mukaan luova ihminen kykenee käyttämään  persoonallisuutensa monia puolia joustavasti. Jokaisessa piirteessämme on tavallaan kaksi puolta, joista toinen pyrkii dominoimaan. Hyvin varautunut ihminen haluaisi olla tietyissä tilanteissa spontaanimpi, alistuva haluaisi joskus hallita muita. Niin kauan kun painamme varjoisan puolen itsestämme yhä syvemmälle emme pysty elämään eheästi, vaan yritämme olla neutraaleja, tavallisia, Csikszentmihalyi toteaa.Luova yksilö uskaltaa käyttää myös persoonallisuutensa ääripäitä tuntematta  syyllisyyttä, kuten vähemmän luovat.

Yhteiskunnallisesti tärkeintä ei ole pohtia kuka on luova, kysyä salliiko koti, koulu, työpaikka tai harrastuspiiri luovuuden. Luova yhteisö on avoin, kannustava ja vapaa; siellä saa kokeilla, erehtyä ja epäonnistua, olla eri mieltä pelkäämättä ketään. Onko Suomi enemmän luovan vapauden valtakunta vai ahdistuneen puurtamisen mallimaa?

Tutkimus osoittaa, että luovuus syntyy ideoiden ristiriidoista, mutta se kuolee yksilöiden ristiriitoihin. Ahdistava kilpailu, suorituspakko, tiukat aikataulu- ja tulosvaatimukset tappavat luovuuden idut. Luovuus ei lisäänny hokemalla sanaa innovatiivisuus. Aidot nerot eivät elämöi itsestään. He ahkeroivat ja luovat intohimoisesti uutta. Työn tulos on välillä keskinkertainen, mutta tuotannon joukossa on helmiä, joiden ansiosta tulevatkin sukupolvet tunnistavat tekijän nerokkuuden.

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s