Outoja tutkimustuloksia

Ruotsissa julkaistiin joskus tutkimus, jonka mukaan 16-vuotiaista nuorista 70 prosenttia oli kehittynyt erinomaisesti jos heidät oli viety päivähoitoon alle yksivuotiaina.  Kotihoitolapsista vastaava osuus oli vain 38 prosenttia.  Kotona hoidetuista lapsista 52 prosenttia ei pärjännyt koulussa, kun taas päivähoitolapsista  vain 15 prosentin menestyi koulussa huonosti. Pitäisikö pikkulasten kotihoito siis kieltää?

Tutkimuksen perusvaatimus on käsitteiden selkeä määrittely. Miten ”erinomainen” ja ”ei-erinomainen” kehitystaso määriteltiin? Millä perusteella eroteltiin hyvä ja huono koulumenestys?

Mediassa kerrottiin aikanaan näyttävästi, että Suomessa ”luovan luokan” koko oli laskenut parissa vuodessa 150 000:lla ihmisellä. Väite on mieletön. Ei luovia yksilöitä voi laskea kuin lampaita: luova, ei luova… Luovuus on yksi vaikeimmin mitattavista ominaisuuksista. Arkinen perusihminen voi olla hyvin luova kuulumatta ”luovaan luokkaan.” Ei hänen tarvitse puhua ajatuspajassaan sekavia.

Tutkija tiedotti aikanaan, että heikko uimataito on yhteydessä syrjäytymiseen. Jos uimataidoton putoaa äkkisyvään, hän voi varmasti syrjäytyä lopullisesti. Tulos ei ole tieteellinen läpimurto.

Peräti Harvardin eliittiyliopistossa on tutkittu 86 626:n sairaanhoitajan aineistolla itsemurhia vuosien 1980 ja 1990 välillä. Todettiin, että itsemurhan teki 21 hoitajaa, jotka eivät juoneet kahvia ja 11 hoitajaa, jotka joivat pari, kolme kupillista päivässä! Tutkijat päättelivät kahvinjuonnin ehkäisevän itsemurhia! Kaikki siis kahville, jos on mielenterveysongelmia! Onhan parempi elää maha kuralla kuin masentuneena.

Tilastolliset riippuvuudet eli korrelaatiot, eivät todista syy-yhteyksiä. On lukemattomia muuttujia, joiden välillä on  tilastollisia yhteyksiä. Jos tutkittuja on tuhansia, mikä tahansa absoluuttisesti mitätön ero kahden ryhmän välillä on ”tilastollisesti merkitsevä.” Se on aivan eri asia kuin ”asiallisesti merkittävä.” Aina ei tutkijakaan tunnu tätä tajuavan.

Ns. pehmeät menetelmät ovat muotia. Niissä ei ole tilastoanalyysejä, vaan tutkija reflektoi, tulkitsee ja kertoo ”mitä aineistosta nousee.” Amerikkalaistutkijoiden mielestä seuraava ilmaus oli tyypillinen tulevien Alzheimer –potilaiden kirjeissä: “Haluaisin musiikin opettajaksi mieluummin kuin mihinkään muuhun ammattiin!” Sanonnan verbaalinen köyhyys on kuulemma  merkki siitä, että aivojen ohimolohkossa on alkavan sairauden merkkejä!  Mikähän mahtaa olla tutkijan, tri David Snowdonin  omien aivojen tila?

”Istuminen on työperäisten syöpien tärkein syy,” julistaa Helsingin Sanomat 18.7. 2016 näyttävästi. Uskotko, että tämä on totta? Entä onko totta, että toimittajan työ aiheuttaa ison keuhkosyöpäriskin. Voiko taudin välttää, jos toimittaja kirjoittaessaan kävelee juoksumatolla? Tämäkin  terveyttä edistävä ns. innovaatio on televisiossa nähty. Voisiko esimerkiksi toimittajien runsas tupakointi kuitenkin olla suurempi riskitekijä kuin istuma-asennossa toimittaminen?

Pätevä tieteellinen tutkimus on ehdottomasti paras keino saada luotettavaa tietoa asioiden välisistä yhteyksistä, syistä ja seurauksista. Tutkimustulosten julkisuusarvo ei  kuitenkaan kerro mitään niiden luotettavuudesta. Akateemiset tutkijat on alistettu projektitehtailijoiksi, joiden tulisi tuottaa nopeasti yksinkertaisia vastauksia hankaliin ongelmiin.  Jos tutkijan moraali ei taivu bränditehtailijan ja mainosmiehen rooliin, voi alanvaihto olla edessä.

”Tutkijan pitää kuunnella ja palvella markkinaa,” julistivat bisnesjohtaja ja opetusministeri jo 20 vuotta sitten. ”Tiede ei taivu makkarakoneeksi,” kirjoitti arvostettu teknisen alan professori, ihan aito alansa huippu. Näin on, mutta sillä ei tunnu olevan väliä, kun makkarakoneet suoltavat tavaraa, jolla Suomi innovoituu maailman huipulle.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s